Tiedättekö miltä tuntuu kirjoittaa tunteet pinnassa? Tämän tekstin kanssa vanhat tunteet nousivat hyvin voimakkaana pintaan. Tämä on asia, jonka kanssa olen viettänyt elämässäni varmaan kovimmat kasvukipuni ja tämän asian kaivaminen tuntuu edelleekin vaikealta, vaikka asian kanssa olen elänyt yli 30-vuotta. Haluan kertoa, että kaikki asiat eivät ole elämässä itsestäänselvyyksiä.
Elämäni vaikein asia, joka herättää vieläkin tunteet pintaan:
Monet ihmiset, ovat minulle usein sanoneet, että "helppohan sun on, kun sun elämässäsi on kaikki niin helppoa". Nyt kerron sellaisen asian, josta näkee, että en minäkään ole kaikkea elämässä saanut. Aina ei itse voi siis valita valttikortteja, mitä elämässä jaetaan. Sanon kuitenkin, että olen kortteihini ihan tyytyväinen, vaikka asiat ovat aikoinaan olleet minullekin hyvin vaikeita ja kipeitä ja herättää tunteet vieläkin sitä ajatellessa pintaan.
Muistan, että viime vuonna kirjoitin facebook-statukseeni äitienpäivää edeltävänä lauantaina, että "Tänään on lapsettomien lauantai, tiedättekö mitä se tarkoittaa? Minä tiedän". Siinä sitten avauduin, että mitä se asia minulle tarkoitti. Statusta kommentoitiin hyvin paljon ja sain asian tiimoilta hyvin paljon yksityisviestejä. Nyt ajattelin, että avaan aihetta blogini puolella. Asia on tärkeä ja haluan sanoa monille, että ette ole yksin ongelman kanssa. Yksi viidestä pariskunnista kärsii lapsettomuudesta. On olemassa monenlaista lapsettomuutta. Jollekin se on omaehtoinen valinta ja jollekin se on tahatonta. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään.
Olen mennyt hyvin nuorena eli 21-vuotiaana naimisiin, hyvin rakastuneena nuorena naisena. Olisimme halunneet lapsia, niin kuin varmaan 80-luvulla suurin osa pariskunnista halusi naimisiin mennessään (tänä päivänä ei enää itsestäänselvä asia). Tulimme hyvin pian huomaamaan, että lapsia ei saada, ne ovat lahja. Tosin en ole koskaan pitänyt edes lapsia itsestäänselvänä asiana. Voin kertoa, että me yritimme, yritimme ja vielä yritimme. Maksoimme isot rahat yrityksistämme.
Sanon aina, että minusta olisi tullut hyvä äiti, mutta näin ei siis minulle suotu. Asia tuli siis vain hyväksyä. Voin vielä tänäkin päivänä tuntea syvää empatiaa ihmisiä kohtaan, jotka kokevat tämän saman asian. Olen itkenyt vieraiden ihmisten kanssa, kun he ovat minulle tarinaansa kertoneet. Olen lukenut joskus julkkisten kertomuksia aiheesta ja tiennyt heti mitä he ovat kokeneet. Tiedän, että mitä he käyvät läpi ja tiedän tunteet, joita he tuntevat. Sanon aina, että olen onnellinen jokaisen pariskunnan onnistumisesta tällaisen kokemuksen jälkeen.
Äitienpäivää edeltävänä päivänä vietetään lapsettomien lauantaita. Tämä lauantai on varmasti jokaiselle lapsettomalle myös jonkinlainen "muistopäivä", jolloin aihetta tulee mietittyä, vaikka olisi asian aikanaan hyväksynytkin. Se, että hyväksyy asian ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö asiaa aina välillä muistaisi. Tuntuu, että asiaa kantaa aina mukanaan.
Vaikka asia oli minulle varmaan yksi kipeimpiä ja vaikempia kokemuksia elämässäni, sen hyväksyin. Päätin, että en saa jäädä itkemään sitä mitä minulla ei ole. Päätin keskittyä elämässäni siihen mitä minulla on. Voin kertoa, että tämä asia on ollut yksi minua varmaan eniten kouluttavin kokemukseni. Opetus, että kaikkea ei vaan voi saada elämässä, vaikka olisi tahtoa ja käyttäisi kuinka paljon rahaa unelman toteuttamiseen, itse ei voi valita, että miten elämä menee.
Olen elämässäni sitten yrittänyt keskittyä muihin asioihin, niihin asioihin mitä minulla on, enkä jäänyt itkemään asiaa, jota minulle ei suotu. Elämä on itsessään kuin lahja, vaikka kaikkea ei kaikille suoda.
Yhdestä asiasta olen kuitenkin todella onnellinen, se on se, että kestimme mieheni kanssa tämän kaiken yhdessä. Olemme yhdessä kokeneet jotain todella suurta ja edelleen taivallamme yhdessä tätä matkaa, käsikädessä. Olen kokenut jotenkin sen, että tämä asia hitsasi meitä enemmän yhteen kuin mikään muu kokemamme. Ilman tätä kokemusta, emme varmasti olisi näin vahvoja, mitä olemme tänä päivänä.
Yhdestä asiasta olen kuitenkin todella onnellinen, se on se, että kestimme mieheni kanssa tämän kaiken yhdessä. Olemme yhdessä kokeneet jotain todella suurta ja edelleen taivallamme yhdessä tätä matkaa, käsikädessä. Olen kokenut jotenkin sen, että tämä asia hitsasi meitä enemmän yhteen kuin mikään muu kokemamme. Ilman tätä kokemusta, emme varmasti olisi näin vahvoja, mitä olemme tänä päivänä.
Luoja suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Tämä lause on kulkenut mukanani nämä vuodet.
Hyvää lapsettomien lauantaita kaikille.
Minäkin olen #yksiviidestä
Maiju
Maiju