Maaliskuussa minuun otti yhteyttä eräs toimittaja, joka halusi kirjoittaa juttua suhtautumisestani keliakiaan. Aiemmin puhuin tästä IltaSanomien Hyväolo liitteessä tammikuussa. Keliakia on ollut hyvin paljon tapetilla viime kuukausina ja hienoa, että asiasta kirjoitetaan ja puhutaan. Erikoisruokavaliot on aihe, joka aina puhuttaa kovastikin. Kirjoitin viime viikolla aiheesta Keliakialiiton suuntapalvelun blogiini ja itse mietin sitä, että miksi jotkut pitävät erikoisruokavalioisia uhkana, kun sen voisi muuttaa vaikka mahdollisuudeksi.
KauppaSuomi lehdessä oli viime viikolla siis tämä juttu ja kylläpä siitä tulikin ihanan positiivinen. Juuri minun näköinen juttu ja juuri sellainen, mikä sen pitääkin olla. On hienoa, kun voi kertoa, että elämästä voi nauttia myös autoimmuunisairauden kanssa täysin palkein. Elämä on asennekysymys.
KauppaSuomi lehdessä oli viime viikolla siis tämä juttu ja kylläpä siitä tulikin ihanan positiivinen. Juuri minun näköinen juttu ja juuri sellainen, mikä sen pitääkin olla. On hienoa, kun voi kertoa, että elämästä voi nauttia myös autoimmuunisairauden kanssa täysin palkein. Elämä on asennekysymys.
Hienosti jutussa oli nostettu tärkeitä asioita esiin.
Minä jaksan puhua aiheesta niin kauan kun joku jaksaa kuunnella.
Koen olevani jonkinlainen sananlähettiläs ja puhun mielelläni tästä
tärkeästä asiasta.
Miksi aiheesta on tärkeää puhua?
Siksi, että Suomessa on noin 70.000 ihmistä, jotka
sairastavat keliakiaa tietämättään.
Hoitamaton keliakia on vakava sairaus. Siksi siitä pitää puhua.
Maiju